~What happened

Hei kaikille. Olen ollut tällä viikolla vähän pois tolaltani. Noin 3 vuoden aikana olen omistanut yhden ystävän jota sain sanoa parhaaksi ystäväkseni. Tämän viikon alussa minä kadotin tämän ihmisen elämästäni. Se oli yksi vaikeista vaihtoehdoista mutta näin kaiketi on kaikki paremmin. Tutustuin häneen kun aloitin seiska luokan. Hänestä tuli hyvin äkkiä tärkeä ihminen minulle. Hän oli aina puolustamassa minua sana harkoissa tai pienissäkin riidoissa. Kuunteli kun minulla oli huolia. Pidimme hauskaa yhdessä. Kerroimme kaiken toisillemme. Mutta en tajunnut sitä kuin vasta nytten. Hän oli liian erillainen. Minä muutuin ajan myätä käyttäytymään samoin tavoin miten hänkin. Taisin kadottaa itseni. Minulle alkoi tulla masentavia ajatukasia ajan myötä. Ystäväni on ollut ikuisuuden jo masentunut. Kuuntelin häntä aina hänen huoliaan ja surujaan. Alan tajuata että otin asiat liikaa itseeni. Olin pistänyt hänen onnellisuuden omani edelle. Olen kuunnellut ihmisten puhuvan kuinka minun ei pitäisi hänen kanssaan liikkua. En ajatellut koskaan jättää häntä yksin. Puhuessani ihastukseni kanssa minun ystävistä ja menneisyydestä tajusin kuinka paljon olin muuttunut 3 vuoden jälkeen hänen seuransa takiah. Mietiskelin asiaa 1-2 pv ajan, enkä puhunut kellekkään sen aikana. Kolmantena pv Ystäväni hermostui. Hän ei kestänyt enää katsella kuinka minä olen niin hiljaa ja vähän syrjäytynyt. Hän tiesi minulla olevan vähän masennusta joten hän ajatteli minun menettäneen kaiken lopunkin ilon. Hän ravosi kuinka minun paha olo vain pahenee ja kuinka tulen vielä tappamaan itseni tällä tavalla. Olin itsekeskustelun aikana hiljaa ja hoin hänelle "Anna minun olla". Sitten tapahtui jotakin. Ystäväni sanoih " Minua on lopussa turhaa syyttä itse olet päättänyt tämän. kiitos ajasta jonka vietimme ja Hyvästi". En ollut uskoa silmiäni. Noinko helppoa se oli.. Hän ei kestänyt minun suremisen katselua. Hän lähti.. Tuntui todella loukkaavalta. Mutta samalta helpottuneelta. Nyt viikko tämän jälkeen olen huomannut että olin menettnyt monen hyvän ystävän 3 vuoden aikana nyt minulla on vain tuttavia enimmikseen. Olisi pitänyt miettiä nua 3 vuottaa tarkemmin ja pitää muutkin ystävät lähempänä. On surullista ajatella että 3 vuoden ystävyys loppuih lyhyeen. Tämä kaikki on vain loppujen lopuksi parasta. Onneani voin kiittää siitä ,että omistan perheeni. loppujen lopuksi kaikki on kunnossa. Vaikka ystäväni oli erillainen ja muutti  elämäni täysin saan kiittää häntä siitä, että hän piti minusta huolen nämä 3 vuotta.. Kiitos ja Hyvästi ystäväin.