Olenko
kuollut vaiko parantunut ?
Jotenkin
päivät tuntuu erillaisilta. Rntakipu väitynyt mutta rankka
hengitys pysynyt. Mitä tämä on? Onko masennusväistänyt? Vai onko
tunteeni kadonneet?
Luojani
vain tietää. Kuka on luojani? Kuka seuraa minua ja minun tekemiset
määrää? Onko kaikki elämässä vain sattumaa vai onko kohtalo
olemassa? Olenko ainut joka on oikeasti olemassa? Onko muut tyhjiä?
Onko vain pari ihmistä täynnä tunteita ja loput tyhjiä?
Pienenä
ajattelin että olen yksin maailmassa ainut joka omistaa hengen ja
tunteet, muut olisi tyhjiä kuoria. Uskoin siihen monet vuodet.
Ehkäpä siksi masennuin, voiko se olla niin? Luen hyvin ihmisten
tunteita kasvoilta eleistä. Nään paljon mitä monet ei nää.
Ehkä
siksi piilotan tunteeni hyvin?
Onko
jokaiselle hyvälle ihmiselle rakennettu hyvä loppu ?
Onko
karma olemassa? Jos on kuka sen määrää? Itse luotan karmaan, olen
nähnyt sen toimivan ja luotan siihen. Mutta miksi? Ihmisellä pitää
olla jokin johon se uskoo. Mitä tapahtuisi jos kaikki
luokiteltaisiin taruiksi ja ei olisi sellaista mihin voi sanoa
uskovansa? Mitä tapahtuisi? Masentuisiko ihmiset? Jatkuisiko elämä
entisellään ?
